Page 20 - Perhonsidonnan SM2013

Maatalous ja vesiensuojelu

Kirjoittaja: Seija Luomanperä,
viestintäpäällikkö, Yara Suomi Oy

aatalouden vaikutuksista kiksi vehnän leipoutuvuus on heikko, Kipsillä fosfori pysyy pellossa
vesien tilaan on keskusteltu jos vilja ei saa tarpeeksi typpeä. Fos-
Mpaljon, ja fosforipäästöjen fori on puolestaan tärkeä ravinne juur- Vesistöissä levien kasvua rajoittaa eni-
vaikutukset vesistöjen rehevöity- ten kasvuun, kukintaan ja siementen ten fosfori, siksi pelkästään fosforin
miseen tunnetaan hyvin. Nykyisin muodostukseen. lisääntyminen vedessä saattaa aiheut-
lannoitus sovitetaan kasvien tarvetta Vesistöön joutuessaan ravinteet ai- taa levien kasvua. Sääolot, lämpötila ja
vastaavaksi, mitä edellyttää myös vil- heuttavat myös siellä kasvua ja rehe- tuulten voimakkuus, vaikuttavat myös
jelijöiden sitoutuminen ympäristötuen vöitymistä. Ravinteiden joutumista levien esiintymiseen. Fosforia kulkeu-
ehtoihin. Uutta tietoa on saatu maa- vesistöön tuleekin rajoittaa, jotta vesis- tuu vesistöihin eniten maahiukkasiin
talouden keinoista estää ravinteiden töt pysyvät niin luonnontilaisina kuin sitoutuneena eli eroosiona, ja osin
huuhtoutumista. Näistä täsmäviljely- mahdollista. Tämä on yhteinen tavoite myös veteen liuenneessa muodossa.
teknologia ja kipsin käyttö ovat uu- niin luonnonsuojelijoille kuin viljeli- Eroosion torjunta on fosforikuormi-
simpia. jöillekin. Arvokkaita ravinteita ei tule tuksen torjunnassa ensisijainen toi-
Typpi ja fosfori ovat tärkeitä ravin- hukata. menpide.
teita sekä viljelyn että ympäristönsuo- Viiden vuoden tutkimushanke
jelun kannalta. Ravinteita tarvitaan Nummenpään valuma-alueella on
viljelykasvien kasvuun. Typpeä tar- Ravinteita vain tarpeeseen osoittanut, että maanparannuskipsillä
vitaan määrällisesti muita ravinteita voidaan vähentää fosforin huuhtoutu-
enemmän satojen kasvattamiseen ja Viljelyn tavoite on ravinteiden mah- mista merkittävästi. Kipsin levityksen
valkuaisen muodostamiseen. Esimer- dollisimman hyvä hyödyntäminen. jälkeen fosforikuormitus vesistöön vä-
Ympäristöä huomioiva viljely lähtee heni 50 % neljän vuoden ajan.
siitä, että huolehditaan maan raken- Kipsin vaikutus perustuu sen maa-
teesta ja pellon hyvästä vesitaloudesta. ta parantavaan vaikutukseen: maa-
Nämä perusasiat mahdollistavat suu- murut tulevat kestävämmiksi, ne eivät
ret ja hyvälaatuiset sadot. Silloin ra- liety veteen ja huuhtoudu vesistöön ja
vinnetaseet ovat hyvät eli ravinteita jää vie fosforia mennessään. Kipsi vähen-
mahdollisimman vähän käyttämättä tää myös vesiliukoisen fosforin huuh-
satoon. toutumista. Kipsiä on käytetty Num-
On kuitenkin muistettava, että osa menpään valuma-alueen lisäksi useilla
lannoitteissa ja karjanlannassa anne- tiloilla, jotka sijaitsevat Etelä- ja Lou-
tuista ravinteista sitoutuu aina maa- nais-Suomen savimailla.
han, josta ne jälleen vapautuvat kasvi-
en käyttöön tulevina kasvukausina. Täsmäviljelyteknologia
Hyvä juuristo sitoo maasta tehok-
kaasti ravinteita ja pitää maan paikal- typen jakoon
laan. Pieneen satoon verrattuna suu-
resta sadosta jää maahan enemmän Uusi täsmäviljelyteknologia tekee
olkea ja juurimassaa, mikä osaltaan yl- mahdolliseksi lannoituksen jakami-
läpitää maan hyvää kasvukuntoa. sen kasvukauden aikana. Osa typestä
Lannoitus suunnitellaan pellon ra- annetaan kevätlannoituksena, osa
vinnetilan mukaan. Pelloista otettuja kasvukaudella kasvuston tarpeen mu-
viljavuustutkimuksen tuloksia seura- kaan. Traktoriin asennettavalla Yara
taan tarkasti, jotta lannoituksella voi- N-Sensorilla voidaan selvittää kasvu-
daan lisätä tarvittava määrä ravinteita kauden aikana lisätypen tarve luotet-
kasvin tarpeisiin. Tasapainoisen lan- tavasti. Näin typen käyttö on erityisen
noituksen apuna käytetään nyt myös tehokasta, ja säästöä tulee erityisesti
uutta Yara Megalab -kasvi analyysiä. sellaisina vuosina, kun kasvukausi on
Kasvin ravinteiden otto kertoo par- kuiva tai liian märkä, jolloin sato jää
haiten siitä, miten ravinteet ovat kasvi- pieneksi. Hyvänä kasvukautena lisä-
Yara N-Sensorin avulla typen käyttöä voidaan en käytössä. Puutteita voidaan korjata ravinteet tuottavat lisää satoa, eivätkä
tarkentaa kasvukauden olosuhteiden mukaan. kasvukaudella lehtilannoituksin. kuormita luontoa.
※

20 Keski-Suomen Perhokalastajat ry 2013