Page 18 - Perhonsidonnan SM2013

Puunkorjuussa otetaan

vesistöt huomioon

Juha Hanni vähäinen, etenkin jos hakkuutähteet ansiosta Suomen puuntuotanto on
Stora Enso kerätään energiapuuksi korjuun yhte- nyt yli kaksinkertaistunut. Nykyisin
ydessä. ei enää tehdä uudisojituksia ja kun-
Uudistushakkuun jälkeen maape- nostusojituksetkin keskittyvät vain
lä vahingoita vesistöjä! Näin rää muokataan uuden metsän viljelyä taloudellisesti kannattavimmille koh-
viisaasti meitä opetti tv-mai- varten. TV-hauen ajoista ovat muok- teille. Ammattilaisten tekemissä oji-
Änoksen hauki jo vuosikymme- kausmenetelmät kehittyneet vesistöys- tussuunnitelmissa huomioidaan mm.
niä sitten. Metsätaloudella ja hakkuilla tävällisiksi, ”syväaurat” kun ovat jää- valuma-alueet ja virtaussuunnat sekä
on vaikutusta vesistöihin ja vesistön- neet historiaan. Muokkausmenetelmä mitoitetaan vesiensuojelurakenteet sen
suojelu on aina mukana metsässä teh- valitaan kohteen maalajin mukaisesti mukaisesti. Ojitusalueilta tuleva vesi
tävissä suunnitelmissa. mahdollisimman kevyiksi. Yleisimpiä pysäytetään ennen vesistöön pääsyä
Ammattimaisella metsätöiden suun- menetelmiä nykyisin ovat kaivurilla pato-ja laskeutusaltailla tai pintavalu-
nittelulla ja toteutuksella vähennetään tehtävät laikut tai laikkumättäät sekä tuskentillä.
metsätalouden aiheuttamaa vesistön kuivilla kangasmailla äestys. Metsätalouden osuus vesistöjen
kuormitusta. Hyvällä suunnittelulla rehevöitymisessä on nykyisin 5-7 %
voidaan estää hakkuista johtuva tila- luokkaa. Tavoitteena on edelleen vä-
päinen vesien sameutuminen ja kiin- Metsäojitus on tarkoin säädeltyä hentää vesistöjen kuormitusta.
toainesten pääsy vesistöihin. Puun- ※
korjuun aiheuttamat ravinnepäästöt Sodan jälkeen Suomessa ojitettiin pal-
vesistöihin ovat vähäisiä, etenkin kun jon metsämaita ja soita, pitkälti tämän
huomioidaan puunkasvun pitkä, 60 –
80 vuotinen kiertoaika.
KUVA: JUHA HANNI
Hakkuut ja metsänuudistus

Kasvatushakkuista ei ole käytännös-
sä mitään haittaa vesistöille. Korjuun
aikana maanpinnan rikkoutumista es-
tetään havuamalla metsäkoneen karsi-
mat oksat kulku-urille, ja ajoittamaan
toteutus kelirikkoajan ulkopuolelle.
Näin kivennäisaineita tai humusta ei
pääse valumaan vesistöihin. Harven-
nuksen jälkeen metsikköön jää edel-
leen kasvava puusto ja pintakasvilli-
suus, joka sitoo vettä sekä hakkuutäh-
teistä vapautuvat ravinteet.
Uudistushakkuissa rantojen ja vir-
taavien purojen läheisyyteen jätetään
ns. suojakaista. Suojakaistalle jäte-
tään puustoa eikä maanpintaa rikota.
Suojakaistan tehtävänä on pysäyttää
mahdollinen pintavesien mukana kul-
keutuva kiintoaines sekä estää sameu-
tuneen pintaveden pääsy vesistöön.
Purojen ylitystä metsäkoneilla pyri-
tään välttämään. Mikäli puron yli on
ajettava, suojataan ylityspaikka työ-
maan ajaksi pölkyillä ja latvuksilla. Ra- Oikein tehtynä metsänhoito rikastaa rantamaisemaa ja parantaa virkistyskäyttöä.
vinnekuormitus uudistushakkuissa on

18 Keski-Suomen Perhokalastajat ry 2013