Page 10 - Perhonsidonnan SM2013

delle tai kun ne ovat kalan aistimisky-
vyn ulkopuolella.
KUVA: PERTTI KAIRA

Nousulohen ylin päämäärä on
päästä mahdollisimman nopeasti ja
vähäisin ponnistuksin kotikoskeensa.
Ensimmäisessä aallossa tulevat kauim-
pana jokisuusta kutevat yksilöt. Kalat
ovat vaihtolämpöisiä ja niillä on laji-
kohtainen ihannealue, johon ne pyr-
kivät hakeutumaan ja jossa energian-
kulutus on vähäisintä. Lämpötila-aisti
auttaa kalaa pysyttelemään tällä ihan-
nealueella, jossa kalan hyvinvointikin
on suurimmillaan. Kalan ”lämpömit-
tari” kykenee erottamaan jopa kolmen
sadasosa-asteen lämpötilaerot.

Tenon kalastajat tietävät, että lohen
vaelluksen pääreitit vaihtelevat kesän Paksunkin siipikimpun pystyy sidontateknisin ratkaisuin saamaan ottavan pöyhkeäksi.
kuluessa. Jäänlähdön jälkeen nousija
välttää kylmien sivujokien (esimerkik- yksityiskohtien – värin, liikkeen, koon, tamaan värejä. Ei ole harvinaista, että
si Bårsejoki, Levajoki, Utsjoki) ja kalti- houkutustavan - merkitys kasvaa. Ka- perhomies olettaa kalan kiinnostuvan
oiden puoleisia väyliä. Veden lämmet- lan näköaistilla on kuitenkin rajoituk- sellaisista yksityiskohdista ja väreistä,
tyä kala ui tasaisemmin koko uoman sensa: silmä on viritetty ensisijaisesti joita ei kalastusolosuhteissa ole mah-
alueella. Samalla myös suojakivien ja lähi- ja hämäränäkemiseen, lähinnä dollista edes havaita.
pohjasyvänteiden merkitys reitinva- liikkeen, hahmojen ja harmausastei-
linnoissa kasvaa. Hellekausina tilanne den havaitsemiseen. Perhon yksityis- Jokiveden valon läpäisykyky vai-
muuttuu päälaelleen. Lohen on silloin kohtien erottaminen onnistuu vain kuttaa perhon värin aistimismahdol-
edullista hakeutua keväällä vieroksu- kapealla, 20-40 asteen sektorilla kuo- lisuuteen. Kiiminkijoki on perustyy-
miinsa viileisiin väyliin. Monet vaelta- notuntumassa. Ja tälläkin havainnoin- piltään ruskeavetinen (väriluku 160
jat pysähtyvät tällöin sopiviin asento- tialueella on omat reunaehtonsa kuten mg l -1 Pt), tällaisissa vesissä sininen
paikkoihin kosken ja lohkareiden huo- sääolot, veden väri, virtaus- ja valais- valo sammuu nopeasti pintavedessä,
peisiin epämääräiseksi ajaksi. tusolot, kalan ikä ja onko kala asento- seuraavaksi vihreä, keltainen ja sy-
paikassa vai liikkeessä.
Kevään viileässä, roskaisessa ja
tummassa tulvavedessä lohet etene- Pintaperhokalastajan kannalta mer- KUVA: ANSSI ELORANTA
vät vauhdilla. Näissä oloissa kala koh- kittävää on tuntea lohen kyky havain-
taa perhon yhtäkkisesti, jolloin otti noida vedenpinnan yläpuolelle. Sinne
jää huonoksi ja tuloksena on usein ir- lohi voi nähdä vain kartionmuotoisen,
tipääsy. Lohen huomion voittaminen silmien yläpuolella olevan ”ikkunan”
tulvavesissä on matalan ja kirkkaan läpi. Ikkunan halkaisija on noin kaksi
veden kausia hankalampaa. Tulva- kertaa kalan oleskelusyvyys. Näkyvyys
vesissä on luontevaa valita suuriko- on parhaimmillaan vedenpinnan ol-
koisia ja erottuvia perhoja. Vaikka lohi lessa tyyni ja valaistuksen hyvä. Sade,
elääkin lihaksistoonsa varastoimansa tuuli ja roskat rikkovat näkökentän
Lohen silmä on parhaimmillaan liikkeen, hah-
vararavinnon turvin, avainärsyke voi eheyden, jolloin kokonaiskuvan hah-
mon ja harmausasteiden havaitsemisessa.
kuitenkin laukaista sen saalistusvais- mottaminen käy kalallekin hankalaksi.
ton. Esimerkiksi meren katkarapu- ja vimmällä kala havaitsee vain punai-
krilliparvet vastikään hylänneet nou- Lohen värinäkökyky on hyvä edel- sen. Toisaalta näissä tummissa vesissä
sulohet innostuvat kevätvesissä näitä lyttäen että valaistusolosuhteet vedessä valaistun kerroksen paksuus voi jäädä
muistuttavista punaisen- ja oranssivä- ovat riittävät. Lohen vaelluspoikanen alle metriin kirkkaana kesäpäivänä-
risistä perhoista. Mainittujen värien eli smoltti kykenee aistimaan myös kin. Toisin sanoen, sitä syvemmällä
suosiminen humusvärittyneessä ve- ultraviolettia valoaaltoa, mutta tämä ei väreillä ole merkitystä. Kukkolan-,
dessä on sikälikin perusteltua, koska herkkyys katoaa kalan saavutettua Lentuan-, Läsä- ja Kapeenkoski kuu-
juuri punaisten valoaallot tunkeutuvat pyyntikokoon. Siksi sitojan ja kalas- luvat keskiruskeisiin vesiin (50-60 mg
syvimmälle kuvatunkaltaisissa oloissa. tajan ei kannata uskoa kaikkia perho- l-1 Pt). Myös näissä vesissä sininen
materiaaleja kaupittelevien mainos- sammuu ensin, sitten vihreä, keltai-
Sen jälkeen kun kalastaja arvelee otsikoita. Sen sijaan on tärkeää huo- nen ja punainen melko tasavertaisesti.
päässeensä lohen aistinkehälle, perhon mioida, milloin lohi ei kykene tunnis- Tenon, Vaskojoen, Juutuanjoen sekä

10 Keski-Suomen Perhokalastajat ry 2013